Syksyn 2023 Studia Generalia, Helsingin yliopiston avoin ja maksuton yleisöluentosarja kaikille tieteen ja oppimisen ystäville, käsittelee vapautta sekä sen rajoja ja määritelmiä. Vapaus on yksi yliopiston keskeisistä arvoista: se on perusta autonomiallemme, luovuudellemme ja vastuullisuudellemme. Myös suomalainen yhteiskunta ja demokratian ihanne perustuvat pitkälti ajatukseen vapaudesta. Miten vapaus näkyy ja toteutuu arjessa? Miten vapautta määritellään? Missä menevät sen rajat?
Ma 6.11. klo 17-19 Kasvun, kehittymisen ja ajattelun vapaus
Vapaudella on tärkeä rooli kasvun ja kehittymisen tukemisessa. Myös ajattelun kehittyminen vaatii tietynlaista vapautta. Miten vapaus ja vastuu yhdistyvät ihmisten välisissä kohtaamisissa? Miten varmistamme vapauden ja tasa-arvon toteutumisen kasvatuksessa? Miten vapaus edistää ajattelumme kehittymistä? Minkälaisia raameja vapaus luo kasvulle ja kehitykselle?
Luennoitsijoina yliopistonlehtori Harry Lunabba, matematiikan opettaja Martina Aaltonen (Gymnasiet Lärkan) ja kasvatustieteen tohtori Mikko Tujula, puheenjohtajana professori Tuomas Heikkilä. Ilta on kaksikielinen Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi.
Ti 21.11. klo 17-19 Kestävä vapaus – mihin asti vapaus ulottuu?
Olemmeko vapaita ajattelemaan, mitä haluamme? Miten ympäristömme rajaa vapauksiamme? Esimerkiksi tekniikan avulla olemme tehostaneet toimintaamme, mutta olemmeko samalla ylittäneet ajattelumme kestokyvyn? Haaveilemme myös avaruusmatkailusta ja maapallon kahleista vapautumisesta, mutta kuka päättää avaruuteen liittyvistä säännöistä, laeista ja toiminnasta?
Luennoitsijoina apurahatutkija Jukka Häkkinen, vanhempi yliopistonlehtori Mikael Niku ja tähtitieteilijä Anne Liljeström (Ursa), puheenjohtajana professori Samuli Siltanen.
Ti 28.11. klo 17-19 Kuluttamisen vapaus – tuupata vai tukea?
Kuluttajan valinnanvapaus on tärkein markkinataloutta kuvaava piirre, mutta todellisuudessa se toteutuu vain rajallisesti. Yhteiskunta rajoittaa haitalliseksi katsottuja valintoja mm. verotuksella ja lainsäädännöllisillä ohjauskeinoilla, ja 2000-luvulla ovat yleistyneet pehmeäksi paternalismiksi kutsutut keinot. Miten esimerkiksi ympäristötuotemerkinnät ja ravintoloiden lautaskoon pienentäminen vaikuttavat kulutukseen?
Luennoitsijoina professori Visa Heinonen, professori Virve Koljonen ja professori Maijaliisa Erkkola, puheenjohtajana ekonomisti Mika Pantzar.
Maanantai 6.11. ja tiistait 21.-28.11. kello 17-19, Tiedekulma (Yliopistonkatu 4). Luennot eivät vaadi ilmoittautumista.
